Lyhyt hetki, paljon tapahtumia.

Minulle on pienestä pitäen opetettu, että tavattaessa uusi ihminen kätellään sopivan jämäkästi ja katsotaan silmiin.

 

Siinä se on. Silmänräpäys, missä ajassa aivomme muodostavat valtavasti ajatuksia ja tuntemuksia toisesta lajikumppanista.

Tutkimukset väittävät, että noin 90% viestinnästämme kulkee muita reittejä kuin sanotut sanamme käyttää. Se kaikki muu on tunteita, eli kemiaa aivojemme laboratoriossa. Serotoniinia lisäämässä yhteenkuuluvuuden tunnetta, tarjoamme toiselle jotain, mitä ei koskaan saa takaisin – aikaa. Oksitosiinia erittyy toisen kosketuksesta ja siitä että annamme toisillemme aikaa. Joillakin toki saattaa olla kortisolia pelkästä jännityksestäkin, mutta osataanko jännitys muuttaa innostukseksi?

Kaikki tämä kemia jyllää meidän aivojemme sisimmässä, ns. limbisessä järjestelmässä. Koska tämä osa ei tuota puhetta tai muutenkaan järkeile, meidän on mahdotonta kuvata aidosti, miltä meistä kulloinkin kohtaamisessa tuntuu. Aivojemme järkevää ajattelua ohjaava osa – neokorteksi – muovaa tunteemme lauseiksi ja siksi usein järkeilemme, että luotettava ihminen pukeutuu siististi. Silti kaikki meistä tuntevat varmasti kaverin, joka ei välttämättä vaatteilla koreile mutta voisimme luottaa hänen huostaansa vaikka lapsemme. Luottamuksen syntymiselle onkin olemassa jotain muuta kuin vain rationaaliset perusteet.

Luottamuksen syntymiselle onkin olemassa jotain muuta kuin vain rationaaliset perusteet.

 

Kauppaa käydään ihmisten välillä. Toki he edustavat yrityksiä mutta lopulta päätöksiä on tekemässä ihmisiä. Kaupan syntyminen vaatii luottamusta kahden kaupasta sopijan välillä.

Vahvan luottamuksen syntyminen vaatii ensikohtaamista pidemmän ajan, mutta ensivaikutelma on kovin tärkeä varsinkin tapahtumaan sijoittuvilla kohtaamisten sarjoilla.

Osallistuessamme tietyllä yhteisellä teemalla ladattuun tapahtumaan voimme olettaa toisten osallistujien jakavan yhteisiä arvoja. Tämä helpottaa uusien ihmisten kohtaamista ja keskustelun avauksia. Nopeimmin luottamus kahden ihmisen välille syntyy, jos he kohtaavat kasvokkain ja jakavat saman tilan ja ajan. Tässä kohtaamisessa parhaassa tapauksessa kätellään ja katsotaan silmiin.

Kaiken puhutun lisäksi huomioimme tiedostamattamme valtavan määrän asioita myös tavatun henkilön ulkoasun lisäksi. Onko ympäristö siisti, jopa moderni? Esitelläänkö jokin palvelu tai tuote uudelta tuntuvalla tavalla vai jollain, mikä tuntuu ajastaan jääneeltä? Onko tilassa hyvä valaistus vai pitääkö tuotteita tihrustella hämärässä? Nämä sanoista ja kirjoitetusta viestistä irralliset asiat vaikuttavat syvällä aivoissamme ja saavat meidät luomaan lopullisen päätöksen luottamuksen synnystä.

Aina keskustellessani asiakkaideni kanssa, miksi, missä ja miten he kohtaavat omat asiakkaansa, pyrin asettumaan viestien vastaanottajan asemaan. Ideoin onnistunutta kohtaamista edistäviä asioita ja varmistan, että ympäristö vahvistaisi asiakkaan kokemusta oikealla tavalla. ”Nuorekas, moderni, siisti, toimiva, valoisa ja helppo” ovat tavoiteasetannassa usein käytettyjä adjektiiveja.

Kun ensin tiedetään, miksi ja kenet tavataan, voidaan ympäristö ja eri tekniikat valjastaa edistämään tuota äärimmäisen tärkeää hetkeä.

Jani Leskinen
standi@standi.fi